Toinen kuvausretki
12.9.2005  |   Lisää kommentti   |   Ei kommentteja  |  Permalink
Lauantaisen kuvausretkemme johdosta vaimoni sai inspiraation valokuvaukseen pitkästä aikaa ja niinpä lähdimme koko perheen voimin kuvaamaan lintuja Viikkiin sekä oravia Seurasaareen.

Viikkissä pysähdyimme ruokkimaan vuohia ja Aliisa oli siitä vallan innoissaan. Eipä tyttö meinannut lähteä sieltä ollenkaan katsomaan valkoposkihanhia vaikka kädessä roikkui pussi täynnä siemeniä niille. Vuohet olivat kivoja ja nistä saimme monta hienoa kuvaa. Itseni mielestä paras kuva oli kahdesta vuohesta jotka kerjäsivät ruokaa aidan läpi.

Jatkoimme matkaa pellolle jossa edellisenä päivänä oli satoja valkoposkihanhia, mutta pettymykseksemme niitä ei enää ollut paikalla. Taivaalla lensi kolmen hanhen kopla, mutta sen enempää emme nähneet. Harmittaa kun en huomannut tätä ohikiitävää koplaa kauempaa, niistä olisi saanut todella upean lentokuvan kun ne vielä lensivät aivan päidemme yläpuolella.

Teimme pikaisen visiitin Gardenian tropiikkipuutarhassa jossa näimme vaniljapuita ja orkideoita yli 35:n asteen lämmössä. Hiki siinä tuli emmekä olleet siellä kauan. Pakkasimme tavarat autoon ja suuntasimme kohti Seurasaarta.

Perillä tarkastin kameran asetukset. Käytössäni oli jälleen Sigman 28-200 putki, ISO 1600 ja mahdollisimman pieni aukko jotta nopeasti liikkuvista oravista saisin mahdollisimman teräviä kuvia. Seurasaari on tunnetusti vaikea kuvauspaikka, koska siellä missä oravia on eniten on myös vähiten valoa.

Seurasaaren sillan kohdilla vaimo innostui ottamaan kanadanhanhista ja joutsenista kuvia, minä taas nautin hänen kuvauksen seurailusta ja valvoin Aliisaa kun hanhet välillä olivat aika agressiivisia. Nuorempi tyttömme Adele istui kiltisti vaunuissa seuraten lintulaumaa.

Saavuimme paikalle hiukan liian aikaisin, sillä paikka missä hanhet oleskelivat oli täysin varjossa kun taas tausta oli auringonvalossa - todella vaikea yhdistelmä ottaa hyviä kuvia. Jollain ihmeen tavalla vaimoni kuitenkin onnistui saamaan todella hienoja kuvia näinkin vaikeissa olosuhteissa, välillä tuntuu että mitä vähemmän tietää kuvauksesta ja tekniikasta sitä parempia kuvia onnistuu ottamaan. Yritän koko ajan selittää hänelle miten saa tärähtämättömiä kuvia ja miten valottaa kuvat oikein, mutta silti hän saa parempia kuvia kuin itse saan ja olen usein kateellinen häneen aikaansaannoksiin.

Vähän aikaa kun vaimo siinä otti kuvia jatkoimme matkaa saarelle ja vastaan tulikin heti jo muutama orava. Aliisa innoissaan nappasi pähkinäpussinsa ja meni ruokkimaan oravia. Tällä kertaa oravat olivat sen verran uteliaita, että tulivat syömään suoraan kädestä ja Aliisa pääsikin ruokkimaan niitä todella paljon. Reitin varrella pysähdyimme monta kertaa asettelemaan pähkinöitä kivien ja kantojen päälle toivoen, että oravat tulisivat syömään ja poseeraamaan meille.

Siinä loppupäivä sitten menikin kuvatessa oravia ja lintuja. Monta kuvaa onnistui ja olimme tyytyväisiä päivästä.

Valokuviani retkestämme [ Avaa Galleria ]

Muutama vaimoni kuva [ Avaa linkki keskusteluun ]